Muistisairaus ja lääkitys: Haavoittuvimmat potilaat kohtaavat suurimman riskin
Suomessa elää noin 193 000 muistisairasta, ja määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Muistisairailla jopa 45 % lääkeannoksista jää ottamatta. Tämä raportti tarkastelee muistisairaiden lääkitysturvallisuuden erityishaasteita ja automaattisen annostelun mahdollisuuksia.
Muistisairaudet muodostavat yhden aikamme suurimmista terveyshaasteista. Suomessa arviolta 193 000 ihmistä sairastaa jonkinasteista muistisairautta (Alzheimer Europe, 2019), ja maailmanlaajuisesti muistisairaiden määrän ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Jokaisella näistä potilaista on yksi yhteinen haaste: lääkityksen turvallinen hallinta.
Muistisairaat ovat terveydenhuollon haavoittuvin potilasryhmä lääkitysturvallisuuden näkökulmasta. Kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen tekee lääkityksen itsenäisestä hallinnasta vaikeaa tai mahdotonta, ja samaan aikaan nämä potilaat tarvitsevat usein monimutkaista monilääkitystä.
193 000 muistisairasta Suomessa — ja määrä kasvaa
Alzheimer Europen vuoden 2019 arvion mukaan Suomessa on noin 193 000 muistisairasta. Tämä sisältää kaikki muistisairauden asteet lievästä kognitiivisesta heikentymisestä vaikeaan dementiaan. Muistiliiton mukaan vuosittain noin 14 500 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin.
Muistisairauksien yleisyys Suomessa:
Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja kattaa noin 60–70 % kaikista tapauksista. Suomessa arviolta 120 000–130 000 henkilöä sairastaa Alzheimerin tautia
Vaskulaarinen dementia on toiseksi yleisin (15–20 %), ja se liittyy aivoverenkierron häiriöihin
Lewyn kappale -tauti kattaa noin 10–15 % tapauksista ja tuo erityishaasteita lääkityksen suhteen, koska monet tavanomaiset lääkkeet voivat pahentaa oireita
Frontotemporaalinen dementia ja muut harvinaisemmat muodot kattavat loput tapauksista
Diagnosoimattomat tapaukset — arvioidaan, että merkittävä osa lievistä muistisairauksista jää diagnosoimatta. Todellinen esiintyvyys voi olla raportoituja lukuja suurempi
Pohjoismaissa muistisairaiden kokonaismäärä on noin 700 000–800 000, ja kaikissa Pohjoismaissa ikääntyvä väestörakenne kiihdyttää kasvua.
45 % annoksista jää ottamatta
Muistisairaiden lääkityksen noudattaminen on poikkeuksellisen heikkoa. Tutkimusten mukaan jopa 45 % lääkeannoksista jää ottamatta muistisairailla potilailla, jotka yrittävät hallita lääkitystään itsenäisesti tai puolison avustuksella (Alzheimer's & Dementia, 2016; Journal of the American Geriatrics Society, 2015).
Lääkitysvirheet muistisairailla ovat monimuotoisia:
Annoksen unohtaminen (45 %) — yleisin virhe. Potilas ei muista, ottiko lääkkeen jo vai ei, ja jättää sen ottamatta varmuuden vuoksi — tai ottaa saman annoksen kahdesti
Tupla-annostelu (17 %) — erityisen vaarallinen virhe. Potilas ottaa lääkkeen, unohtaa ottaneensa sen, ja ottaa toisen annoksen. Tämä voi johtaa vakavaan yliannostukseen erityisesti sydänlääkkeissä, verenohennuslääkkeissä ja diabeteslääkkeissä
Väärä ajankohta (15 %) — lääke otetaan väärään aikaan vuorokaudesta, mikä häiritsee hoitovastetta ja voi aiheuttaa yhteisvaikutuksia
Väärä lääke (12 %) — potilas sekoittaa lääkkeet keskenään, ottaa puolison lääkkeen tai sekoittaa eri lääkepurkkeja
Lääkityksen lopettaminen (11 %) — potilas lopettaa lääkityksen omatoimisesti, koska ei muista miksi lääke on määrätty tai kokee, ettei sitä tarvita
Erityisen huolestuttavaa on, että muistisairailla lääkitysvirheet jäävät usein huomaamatta. Potilas ei itse kykene raportoimaan virheistä, ja omainen tai hoitaja havaitsee ongelman vasta, kun seuraukset ilmenevät — esimerkiksi sekavuutena, kaatumisena tai voinnin äkillisenä huononemisena.
Muistisairaiden lääkityksen erityishaasteet
Muistisairaus tuo lääkityksen hallintaan useita erityishaasteita, joita muilla potilasryhmillä ei ole:
Etenevä luonne — muistisairaus on etenevä sairaus. Potilas, joka tänään selviytyy lääkityksestään itsenäisesti, ei välttämättä selviä enää puolen vuoden kuluttua. Lääkityksen hallintaratkaisu on mukautettava sairauden etenemiseen
Toimeenpanokyvyn heikkeneminen — muistisairaus heikentää kykyä suunnitella ja toteuttaa monivaiheisia tehtäviä. Lääkkeen ottaminen oikeaan aikaan, oikeasta purkista, oikea määrä on monivaiheinen prosessi, joka vaatii toimeenpanokykyä
Käytösoireet — agitaatio, ahdistuneisuus ja vastustelu voivat tehdä lääkkeen ottamisesta haastavaa. Jopa 60–80 % muistisairaista kokee käytösoireita sairauden aikana (International Psychogeriatrics, 2018)
Nielemisongelmia — sairauden edetessä nieleminen vaikeutuu, ja lääkkeiden ottaminen suun kautta muuttuu hankalaksi
Vuorokausirytmin häiriintyminen — muistisairailla vuorokausirytmi häiriintyy, mikä vaikeuttaa säännöllistä lääkitysaikataulua. Erityisesti ilta- ja yölääkkeet jäävät helposti ottamatta
Sairaudentunnottomuus — etenkin Alzheimerin taudissa potilas ei tunnista omaa sairauttaan eikä ymmärrä lääkityksen tarpeellisuutta
Omaishoitajien kuormitus: Lääkitys vie voimat
Suomessa arviolta 350 000 omaishoitajaa vastaa läheisensä hoidosta, ja merkittävä osa heistä huolehtii muistisairaan puolison tai vanhemman lääkityksestä. Muistiliiton kyselytutkimusten mukaan lääkityksen hallinta on yksi kuormittavimmista omaishoitajan tehtävistä.
Omaishoitajan lääkitysvastuuseen liittyvät haasteet:
Jatkuva valppaana olo — omaishoitaja ei voi jättää muistisairasta yksin lääkityksen kanssa. Jokainen annos vaatii valvontaa, mikä sitoo omaishoitajan kotiin
Konfliktit — lääkkeen antaminen vastustelevan muistisairaan voi olla emotionaalisesti raskasta ja johtaa ristiriitoihin
Oma terveys kärsii — omaishoitajien oma terveys heikkenee kuormituksen alla. Tutkimusten mukaan muistisairaiden omaishoitajilla on 40 % kohonnut riski sairastua masennukseen (The Lancet, 2015)
Tiedon puute — omaishoitajat eivät aina saa riittävää ohjausta lääkityksen hallintaan, erityisesti kun lääkitys muuttuu
Yksin jäämisen pelko — omaishoitaja ei uskalla lähteä kotoa, koska pelkää potilaan ottavan lääkkeitä väärin tai jättävän ne kokonaan ottamatta
Ennuste: Muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050
Väestöennusteet piirtävät selkeän kuvan tulevasta haasteesta:
Suomessa muistisairaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 193 000:sta yli 380 000:een vuoteen 2050 mennessä (Alzheimer Europe; UN Population Prospects)
Pohjoismaissa kokonaismäärä nousee arviolta 700 000:sta yli 1,4 miljoonaan
Maailmanlaajuisesti WHO arvioi muistisairaiden määrän kasvavan nykyisestä 55 miljoonasta 139 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä
Hoitokustannukset — muistisairauksien maailmanlaajuiset hoitokustannukset ovat jo nyt yli 1 300 miljardia dollaria vuodessa (WHO), ja ne kasvavat väestön ikääntyessä
Suomelle tämä tarkoittaa, että muistisairaiden lääkitysturvallisuuden ratkaisut eivät ole valinnaisia — ne ovat välttämättömyys. Nykyiset käytännöt, jotka nojautuvat hoitajien manuaaliseen työhön ja omaishoitajien vastuuseen, eivät skaalaudu kaksinkertaiseen potilasmäärään.
Teknologiset ratkaisut muistisairaiden lääkitysturvallisuuteen
Muistisairaiden lääkityksen hallinnassa automaattiset ratkaisut voivat tarjota merkittävää apua:
Automaattinen annostelu oikeaan aikaan — laite jakaa lääkkeet ennalta ohjelmoitujen aikataulujen mukaisesti, jolloin potilaan ei tarvitse muistaa ottaa lääkettään. Ääni- ja valohälytykset ohjaavat potilasta
Lukittu lääkevarasto — automaattisessa annostelijassa lääkkeet ovat lukitussa tilassa, jolloin tupla-annostelu on mahdotonta. Potilas ei pääse käsiksi lääkkeisiin ennen ohjelmoitua aikaa
Reaaliaikainen seuranta — omaishoitaja ja hoitohenkilökunta näkevät, milloin lääke on otettu ja milloin se on jäänyt ottamatta. Tämä mahdollistaa nopean puuttumisen
Sairauden etenemiseen mukautuva ratkaisu — automaattisen annostelun tuen tasoa voidaan säätää sairauden edetessä, lievästä muistutuksesta täysin valvottuun annosteluun
Omaishoitajan vapauttaminen — automaattinen annostelu vähentää omaishoitajan jatkuvan valvonnan tarvetta ja mahdollistaa esimerkiksi kodin ulkopuolella asioinnin
Tutkimusnäyttö osoittaa, että teknologiset ratkaisut voivat nostaa muistisairaiden lääkityksen hoitomyöntyvyyden 45 %:sta yli 90 %:iin (Journal of Medical Internet Research, 2019; Dementia and Geriatric Cognitive Disorders, 2020).
Johtopäätökset: Turvallinen lääkitys on muistisairaan perusoikeus
Muistisairaus riistää ihmiseltä monia kykyjä, mutta se ei saisi riistää oikeutta turvalliseen lääkehoitoon. Nykytilanteessa liian moni muistisairas on lääkitysturvallisuuden näkökulmasta väliinputoaja: liian sairas hallitakseen lääkitystään itsenäisesti, mutta ei riittävän sairas saadakseen ympärivuorokautista laitoshoitoa.
Suomen ja Pohjoismaiden on varauduttava muistisairaiden määrän kaksinkertaistumiseen ratkaisuilla, jotka:
Toimivat potilaan kotona — koska valtaosa muistisairaista asuu ja haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään
Eivät ole riippuvaisia henkilöstöresursseista — koska hoitajapula pahenee samaan aikaan kun potilasmäärät kasvavat
Mukautuvat sairauden etenemiseen — koska muistisairaan tarpeet muuttuvat jatkuvasti
Tukevat omaishoitajia — koska omaishoitajien jaksaminen on edellytys kotona asumisen jatkumiselle
Integroituvat hoitoketjuun — koska muistisairaan hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä
Jokainen unohtunut lääkeannos, jokainen tupla-annostelu ja jokainen väärä lääke on ehkäistävissä oleva riski. Teknologia, joka tekee lääkityksen turvalliseksi muistisairaalle, ei ole tulevaisuutta — se on tämän päivän tarve.
Lähteet: Alzheimer Europe Dementia in Europe Yearbook 2019 (Suomen muistisairaiden lukumäärä); Muistiliitto (vuosittaiset diagnoosimäärät); WHO Global Status Report on the Public Health Response to Dementia 2021; Alzheimer's & Dementia 2016 (lääkityksen hoitomyöntyvyys); Journal of the American Geriatrics Society 2015 (muistisairaiden lääkitysvirheet); International Psychogeriatrics 2018 (käytösoireet); The Lancet 2015 (omaishoitajien terveysriskit); UN World Population Prospects (väestöennusteet); Journal of Medical Internet Research 2019 (teknologiset interventiot); Dementia and Geriatric Cognitive Disorders 2020 (automaattinen annostelu); Fimea (monilääkitys ja iäkkäät); THL (kotihoitotilastot).